...ja alan kirjoittaa blogia säännöllisesti. Sekä tietysti hoidan koulutehtäväni tunnollisesti ja aloitan jonkun liikunnallisen harrastuksen, vähennän alkoholin käytön nollaan ja lopetan tupakoinnin enkä enää ikinä sano että Perkele.
Ja kukakohan uskoi? Mutta yritän ainakin blogin ja koulutehtävien osalta parantaa tapani.
Tänään oli kyllä tosi jumittava päivä. Aamulla tosin oli aivan pirteä, kun oli unirytmin vaihto ja kun sen koko yön valvoi, ei sitten aamukahdeksalta tuntunut ollenkaan väsymystä. Mutta se väsy iski sitten siinä 11 aikoihin. Mutta sain koulussa sentään aikaiseksi Elisan kanssa esitelmän Madeiroista. Hyvin mielenkiintoinen aihe ja silleen... Huomenna se pitäisi ilmeisesti esitellä ja maistaa sitä tavaraa. En odota tätä makuelämystä kovinkaan innokkaasti.
Me annettiin meidän yksi tehtävämoniste LVI:n pojille tehtäväksi. Siinä oli kysymyksiä viineistä ja saliliekityksestä ja tarjoiluvaunusta. Pojat pärjäsivät hienosti, mutta oletan, että google on toiminut hieman apuna... Mutta tekivät kuitenkin sen. Vastalahjaksi saatiin joku niiden tehtävä. Ei keretty sitä Elisan kanssa tänään tekemään, mutta huomenna sitten. Katotaan miten selviydytään putkijutuista. Voi olla, että huomenna raksuu päässä enemmän kuin koskaan.
Mulla on ollu koko päivän ihan hirveä kolanhimo. Ja ruoan himo. Oon syönyt taas aivan järjettömän määrän ruokaa. Syömisestäni tulee mieleen keskenkasvuinen murrosikäinen jätkä ja sen ruokahalut. Toivottavasti en liho ainakaan kovin muodottomaksi. Olen tosin syönyt ihan suht terveellisiä ruokia. Ihan normi kotiruokaa, ettei mitään mäkkimättöö. Hyi, jos sitä vetäis. Ei varmaan menis alas. Yök. Mutta ei sitä aina voi kaikkea tehdä mieli, vaikka melkein kaikkea tekeekin. Nytkin se hirveä kolanhimo, sitten tekisi hirveästi mieli banaanijukurttia, suklaarusinoita ja tosi herkkää ja hempeetä seksiä. Mikään noista mielihaluista ei liity millään tavalla toisiinsa eikä niissä ole muutenkaan oikein päätä eikä häntää. Vaikka kyllähän sitä nainen saa herkkää ja hempeetä seksiä himoita ja kun olen tunnetusti kola-addikti, voimme ymmärtää kolanhimoni, mutta että banaanijukurtti ja suklaarusinat. En edes pidä rusinoista kovin. Mutta oudot on naisen tarpeet ja mielenliikkeet. Ainakin välillä, tunnustan.
Ilkeää tämä jumitus. Tekisi hirveästi mieli tehdä jotain, nytkin olisi vaikka kuinka monta pikkuprojektia minkä voisi tehdä, mutta kun ei jaksa. Ei pysty. Voisin neuloa pipon loppuun, siivota penaalini, tarkastaa koulukansion järjestyksen, tehdä valmiiksi esitelmän punaviineistä... Mutta kun ei pysty eikä kykene.
Mutta nyt tämä tyttö yrittää nostaa perän penkistä, käy keittämässä teetä ja sitten aloittaa vaikka sen penaalin siivous/järjestys operaation.
Adios! <3